When u get what u want, but not what you need

Kiitos kaikille jotka laittoivat kysymyksiä, mutta vastaan niihin vasta huomenna. Väsyttää nyt ihan liikaa.
... ja mun täytyy purkaa nyt vähän ajatuksia.

Eilen ja tänään mä olen syönyt ihan helvetisti liikaa!!
Jätskiä ja suklaata, älyttömästi leipää, pastaa... kaikkea mihin en todellakaan haluaisi koskea.
Tänään kun L lähti ja mä jäin yksin pimeään taloon vatsa leivästä turvonneena en voinut vastustaa sitä kiusausta.
Kolmen kuukauden tauon jälkeen mä kävelin tottuneesti vessaan, kumarruin posliinille ja oksensin. Se jätti hämmentyneen, tyhjän, tutun tunteen. Join lasin kuumaa vettä kirvelevään kurkkuun ja päätin että tämä sai olla viimeinen kerta. En tee tästä tapaa, en jää enää koukkuun. 

Mä kuuntelen Coldplayn fix you ja toivon ettei äiti tule kotiin vielä pitkään aikaan. Se huutaa ja valittaa nykyään ihan kaikesta, enkä mä jaksa. Joka kerta lukittaudun kylpyhuoneeseen itkemään. En ehdi edes sisäistää kaikkea minkä teen väärin.

L:n ja itseni väliin vedän läpinäkyvän, ääniä vaimentavan verhon. Jos se ikinä kuulikaan, nyt se kuulee vielä vähemmän. Teen sen L:n takia. Mä haluan sen koko ajan lähemmäksi ja lähemmäksi, mä en enää osaa olla jossei se ole kosketus etäisyydellä, mä kaadun, sorrun, enkä voi taas sysätä kaikkea paskaa sen harteille. Se on väärin. L:n ei tarvitse nähdä taas mun sisäisiä ydinsotia, sen ei tarvitse lohduttaa mua. Se saa hillityn hymyn, se saa hyvänyönsuukon kaulalle jos tahtoo, eikä sen tarvitse tuntea mun mitäänsanomatonta katsetta.
Mä paiskaan läppärin kannen kiinni kun elokuvassa mies riisuu naisen mekkoa, viskon tavaroita kun se ei syö mun ostamaa snickerspatukkaa ja tuijotan hiljaa telkkaria kun se pakkaa tavaroita ja lähtee takaovesta ulos.

 Haluan Apilan, mulla on niin ikävä sen yli-innokasta hymyä, sen loppumatonta, vähän väkisinkin tarttuvaa positiivisuutta. 
Ja herra-Eräs on taas onlinessa eivätkä mun silmät osaa tuijottaa muuta kuin sen nimeä. Mä en tykkää lauantai-illoista. Oikeastaan, mä taidan vihata niitä.
Olisi pitänyt lähteä siskon kanssa mökille koska tänä iltana mä taas mietin, mietin turhaan koska tiedän jo nyt mihin päädyn.
Päädyn aina samaan paikkaan mistä aloitan, pyörin ympyrää josta en koskaan uskalla poiketa. En ota riskejä, palaan kuitenkin aina sinne minkä tunnen. Aina loppujenlopuksi.

Huomenna meille tulee vieraita ja lupauduin kokiksi, eikai kokin itse tarvitse syödä ?
Seuraavana viikonloppuna meille tulee sukulaisia mun ja mun pikkuvelin synttärikahveille.
Ainakin 2 paastopäivää luvassa ennen sitä, mä katson anoreksia-dokkarin jonka tallensin viikko sitten ja juon pepsimaxia.


ps. Mun tanssitunnit on peruttu koska ilmoittautuneita oli liian vähän. Olen käynyt 3 vuotta saman opettajan tunneilla, enkä haluaisi mennä kenenkään muun tunneille. En osaisi. 

kysymyspostaus !(?)

Ajattelin että voisin toteuttaa sen kysymyspostauksen nyt.
Eli kysykää mitä vaan, mutta henkilöllisyyteni on edelleen salainen joten ei turhan yksityisiä asioita...
Ja vaikkette ennen olisi kommentoinut niin ihan rohkeasti vaan jos mitään tulee mieleen (:
...tää on nimittäin vähän yksinäistä jos kukaan ei kysy mitään. heh.

Sanotaanko että tänään ei syömiset menneet kovin hyvin.

895 kcal (mukaan lukien purkat, pepsimaxit ymm).

Lähden nyt tunnin kävelylle kuluttamaan edes osan tuosta hirveästä luvusta.

rakkaat lukijat

Teitä lukijoita alkaa olla niin paljon (mulle toi on tosi paljon! oikeasti.) että ajattelin tässä... jos teillä yhtään on intoa ja kiinnostusta niin voisin vääntää jonkun erikoispostauksen.
Voitte vapaasti ehdottaa, esimerkiksi voitte laittaa kysymyksiä (vaikka anonyyminä :'D). Vastaan ihan mielelläni kaikkeen ja lupaan olla mahdollisimman rehellinen. Kuviakin harkitsin, mutta en oikein tiedä. Joskus keväällä tein kuvapostauksia, mutta nyt olen sen verran järkyttävässä kunnossa etten varmaan kehtaa...
Mutta ehdottakaaaaa jos tulee jotain mieleen !
Olette ihania, kiitos kaikki ♥

Noniin, tästä päivästä vielä sen verran että kalorit pysyivät tasan viidessäsadassa, mutta liikuntaa en juurikaan harrastanut lihaskuntoa lukuunottamatta...
Olin V:n, sen poikaystävän ja sen poikaystävän kaverin kanssa stadissa. V joi kännit "koulujen alkamisen kunniaksi" ja mä lähdin sieltä aika nopeasti kotiin koska
1. Oli ärsyttävää olla selvin päin kun toinen makasi maassa ja hihitti
2. V:n poikaystävän kaveri oli jotenki ahdistava. En tykkää kun vieraat ihmiset koskevat yllättäen ja tuijottavat... se on inhottavaa.
3. Mulla oli kiire lenkille jolle en kuitenkaan mennyt.

Ja mulla on ikävä Apilaa, ihan kamalasti. Kirjoitan sille tänään pitkän viestin.  
Ja L haluaa mut huomenna niille syömään. Ja mähän menen, mutten syö.

Adiós amigos !