een.
"vähän?"
no okei ihan vähän...
>> MIKSI MULLA ON VÄHEMMÄN TÄTÄ KUN SULLA ?
Ja sitten mä en meinaa millään saada vatsaani täyteen, jos en olisi toisen ihmisen kotona tyhjentyisi jääkaappi ennätysmäisen reippaaseen tahtiin. 500 grammaa ihania värikkäitä irtokarkkeja ja The lovely bones. L pitää koko ajan sylissä, silittää hiuksia ja puristaa mun paitaa nyrkkiinsä, silti mä luisun pois. Niin kliseiseltä kuin kuulostaakin se on kuin joku vetäisi mua jaloista mustaan veteen. Vaikka L:n poski tuntuu edelleen lämpinä omaani vasten, en ole enää siinä ja pelastusliivit valuvat pois.
Taidan nimittäin olla vain taakaksi muille ihmisille. Äiti stressaa mun asioista liikaa, hyvä jos töissä pystyy käymään, isä taas on huolissaan äidistä, pikkusisko puhuu mulle vain jos haluaa käyttää mun tietokonetta tai piirustusvälineitä ja pikkuveli taitaa pelätä mua. Niin 'kun mä aina vain riehun täällä'. L kestää mua koska sillä on pakkomielle musta, koska se ei uskalla, osaa, halua, pysty päästämään irti tai koska, niinkuin se väittää, rakastaa mua liikaa (en varmaan koskaan ymmärrä miksi) ja kavereille mä vain jauhan paskaa päivästä toiseen, erijutut jokapäivä, kukaan ei taida enää uskoa.
Eihän tässä muuta ole. Onneksi huomenna alkaa taas uusiviikko. Mä voin yrittää olla taas eri-ihminen, vähän parempi kaikessa. Odottaa keskiviikon lääkäriä ja menkkojen alkamista.
Oon ollu huolimaton e-pillereiden kanssa, suututtaa koska turpoan niistä ja nyt pelkään että saatan olla raskaana.
Hahah, reseptien kattelu on parasta kun voi jo melkeen maistaa sen maun suussa namsk! ja tietää että jos tänään onnistuu niin sitten tiettynä päivänä saa niitä :D <3
VastaaPoistaMullaki on aina toi ihan sama tunne, et en todellakaan haluais olla läskianorektikko. Tai vaikka joutua johonki hoitoon jos ei olis edes laiha.
VastaaPoistaMut ihan sun huojennukseks voin sanoa, et sä et oo läskianorektikko, koska olet laiha. Mä en voi vieläkään uskoa, et painaisit muka noin paljon, ku oot tommonen ihme tikku<3 :)
Niin ja sitäkään en oikein ymmärrä, et miks sanot että oot kateellinen mun kropasta, ku ite oot hurjan paljon laihempi? Ja jos mä oisin TOSI laiha, ni mikäs sä sit oot? :D
Syömishäiriön paljastuminen kyl on perheelle oikeesti tosi rankkaa, et uskon kyllä et sun perheellä on stressiä. Tai siis ku oon aika läheltä päässy näkemään, miltä mun äitipuolesta tuntuu. Ja se on jotenki hauskaa, ku se selittää mulle niitä juttuja ja mä vaan meen mukana, vaik oikeesti oon iteki ihan sairas. Mut vaan niin huonosti sairas, etten edes laihdu.
Mut se mitä sun pitää ymmärtää, on se, että elämässä on aina vaikeuksia, joten ei kannata syyttää itteään siitä, et niillä on vaikeeta, vaik se periaatteessa susta johtuuki. Siihen mulla ei oikein oo mielipidettä, et saisko siihen sairauteen vedota puolustukseks, eli siis niiku olla sillee, et mä en tahtois aiheuttaa teille kaikille pahaa mutta kun en voi tälle mitään.. No ehkä saa, ku onhan se totta. Mut toinen mun ajatus on kuitenki se, et niillä ois jotain muita vaikeuksia sit kuitenki.. Et kyl elämä pitää huolen siitä, ettei se oo liian helppoo. Oon taas ehkä vähän sekava, mut niinhän mä aina kun on paljon sanottavaa.
Kiitos ja hyvää viikkoa sulleki<3
Ps. The Lovely Bones<3
tiiätkö kun mä luen tätä niin huomaan vaan miten syömishäiriö tuhoaa pikkuhiljaa sun elämää enemmän ja enemmän (en haluu saarnata koska oot ihana ja ymmärrän sua ihan täysin ;__;) mitäjos L ihan oikeasti RAKASTAA sua, mä ainakin uskon että jokaiselle rumalle ja tymhällekkin löytyy täältä sielunkumppani joka rakastaa (ja ei nyt sillä että sä olisit se ruma tai tyhmä, et todellakaan D: ) niin anna sille mahdollisuus koska muutenhan koko suhde perustuu valheelle. ja puhu sille L:lle tästä. vaikkei se ymmärrä niin se silti kuuntelee. sanon ihan omasta kokemuksesta että se oikeesti AUTTAA. paljon. en mäkään varmaan olisi tässä jossen olis sillon aina puhunut ja puhunut vaan samulle ;_;
VastaaPoistap.s. anteekskun en ikinä kommentoi mutta luen edelleen, muistatko mua edes ? en vaan osaa ikinä sanoa mitään tai sitten se tuntuu tyhmältä. kommentoi ihmeessä jotain takaisin, ihanmitätahansa ♥ !
Öö no en todellakaan oo? Oothan sä nähny kuvia musta ja ittes! Mä olen paljon isompi kun sä, vaikka myönnän etten oikeasti mikään läski olekaan. Siis ku sä oot sellanen oikeesti laiha, mä oon vaan tällänen 'sporttinen'.. Ja mäkää en nyt oo (tänää:D) käyny vaa'alla.. Ja oon aika varma et sun paino on pudonnu ja mun kasvanu.
VastaaPoistaMihin en menis liian pitkälle? :)
Ja niin kyllä mua kiinnosti. Toi oli älyttömän liikuttavaa mitä toi sun äiti sano! Mullaki on kokoajan sellanen olo, et haluan muuttaa vaan pois ku en jaksa tätä kaikkee... Mut äiti ei anna koska siinä ei ole taloudellisesti mitään järkeä.. Yritän kuitenki jaksaa, ku enää vuos.. Mut oikeesti haluaisin vaan lähteä jonneki, missä ei ois kaikkia näitä mun elämän ihmisiä, alottaa uudestaan sellasessa paikassa, missä mun ei tarvis olla tää ihminen, joka oon.
Nyt mulla on oikeesti niin huono vaihe, etten vaan mitenkään jaksa tätä. Mä ahmin taas tänäänki. Seitsemäs päivä putkeen ja mä en kestä enää..
Kiitos että oot olemassa<3
VastaaPoistaEn mä nyt voi näyttää laihemmalta jos oon vaikka kuinka paljon paksumpi, oli se ylimääränen sitte mitä kudosta tahansa! Musta mun lihakset on aivan älyttömän rumia, tahdon eroon niistä.. Näytän joltain mieheltä.....
Mä voisin sanoa, et oon aika helvetin syvällä tässä (mut niin oot kyllä säki mun mielestä..), mut vaan väärällä tavalla. Tää hallitsee mun elämää kaikella mahollisella tavalla, mut ei silti edes tee musta laihaa. Se on tässä kaikista kamalinta, et mä kärsin ihan yhtälailla ku jokainen anorektikko, mut sit mä en ees saa sitä yhtä asiaa, minkä tää voi antaa.
Mä oon niin kateellinen sulle, ku sulle niiku syöminen on vaikeempaa ku syömättä jättäminen.. Mut nii voin kyllä vakuuttaa, et mä oon joka päivä yrittäny katkasta tän, mut ei se vaan oo auttanu. Mä oon ahminu silti. Tänään mä varsinki yritin tosi paljon. Ja onnistuinki kello 19 asti... No, huomennaki on silti pakko yrittää koska tosiaan sille ompelijalle on pakko mennä keskiviikkona.. Mä en tahdohaluauskallavoi.
En oo oksentanu. Et sait yhden syyn olla musta ylpee:D
Mä haluaisin, että mä saisin mun elämään erilaisia ihmisiä. Mä tiedän (kai?) että noi nykyiset ihmiset tykkää musta ja sillee, mut mä en tiedä tykkäänkö mä niistä.. Mä haluaisin, et ne ihmiset ois sellasia, jotka ymmärtäis mua. Ois tosi ihanaa et ois muita syömishäiriöisiä.. Ja nii jos alottaisin uuden elämän, ni mun ei enää tarvis jaksaa näitä ihmisiä, vaan mä voisin alottaa alusta niiden ihmisten etsimisen ja löytää sellasia ihmisiä, joiden kanssa mä haluaisin olla..
Nii en tiiä yks tekijä et miks toi uuden elämän alottaminen ois niin ihanaa, ni ois just se, että vois löytää sellasia ihmisiä, jolle voi puhua.
VastaaPoistaVoin sanoo et ei oo menny paremmin, kirjotan just postausta et siin kerron tarkemmin.. Mua itkettää ihan oikeesti jokainen sun kommentti.. Nytki itken.. Oot vaan niin ihana ja sit nyt on vaan niin vaikeeta.
Toi on ihan totta, et mulla oikeesti on asiat ihan hyvin. Tai siis mulla on oikeesti hyvä elämä, mut mä en vaan osaa elää sitä oikein. Toisaalta mulla on kyllä aina ollu aika vaikeet välit mun äidin kanssa ja ei mulla oo ketään kelle puhua. Mun elämä on jotenki niin liian hyvää, että mä en ansaitse olla näin viallinen. Ja lisäks mä en halua mitenkään, että nää ongelmat paljastuis, koska silloin mä menettäisin kaiken, mun kulissit kaatuis.
On seki tietenki totta, et en mä nyt ihan kaikkea tietenkään kirjota blogiin, mutta kyllä mä uskon, että aika lailla tasapainossa jää kirjottamatta sekä hyviä että huonoja asioita. Ja ehkä seki tekee niistä huonoista asioista vaikeita huomata mun blogista, ku yritän kaikesta kuitenki aina löytää myös hyvää.. En tiiä oisko sit vaan parempi, jos osaisin purkaa ne huonot asiat blogiin ihan sellasenaan, mut jotenki se on vaan mun tapa kirjottaa ne sillee, et ne on jo käsitelty valmiiks siten, että kaikki loppuu toivoon ja valonpilkahduksiin..
Kiitos, että oot olemassa♥
Sait mut taas itkemään♥
VastaaPoistaEn mä ehkä oikeesti poista mun blogia, mut nolottaa oikeesti niin sikana et tekis mieli vaa piiloutua ja hävitä :/ Mut kyl must tuntuu et en kuulu tänne ku ei nyt kukaan muu ahmi viikkoa putkeen ku mä... Mä kuuluisin vaan läskien ahmijoiden sekaan..
Kyllä mä nyt yritän taas kasautua, mut en tiedä mitä hittoa mä nyt teen ku mun pitää huomenna mennä sinne ompelijalle! :O Ylihuomenna lähen sit leirille, ni mun ahmimiskierre katkeaa pakosti kun pitää syödä normaalisti. Toivottavasti se tekis mulle hyvää.
Ps. Kyl sä ainaki paremmin ittees osaat ilmasta ku mä! :D Haleja♥