Haluaisin olla kaunis, kaunis onttoluinen kesälintu. Haluaisin tehdä meistä kaikista niin ylpeitä. Lentäisimme kimaltelevassa parvessa, näkyisimme ikuisesti vielä horisontinkin jälkeen.
Tää loma on alkanut niin... odottamattomasti.
Oon syönyt, en ahminut, mutta syönyt normaalisti eli toisin sanoen helvetisti liikaa ja siihen päälle oon juonut ihan kiitettäviä määriä alkoholia. Kaloreiden laskemista oon yrittänyt välttää kuin ruttoa esimerkiksi etten saisi hermoromahdusta loman ekalla viikolla. Näistä asioista johtuen oon ihan taatusti lihonut ainakin pari kiloa.
MUTTA mun on pakko sanoa tää nyt... Tällä viikolla... tai musta jotenkin tuntuu, että oon ollut onnellisempi kuin yhtenäkään noina kalorittomina päivinä viimesen puolen vuoden aikana. (lukuun ottamatta niitä muutamaa ahdistuskohtausta kun oon vahingossa muistanut olevani edelleen läski ja tulevani tällä menolla vielä 5 kertaa suuremmaksi tai muuten vaan ankstannu) Mä en siis oikein tiedä miten mun pitäisi jatkaa. Tiedän, että haluan laihtua, haluan sitä ihan älyttömästi mutten koe haluavani sitä enää 'enemmän kuin mitään muuta'. Kai ? Mä haluaisin olla itsevarmempi ja kauniimpi ja tarvitsen siihen kropan jossa oikesti viihdyn, jota en häpeä jatkuvasti.
Tällanen laihduttaminen kuitenkin tappaa mut ja mä pelkään sitä... mä pelkään että se vie mut ihan lopullisesti. Ehkä mun ei tarvitsekkaan kuolla vielä ? Ehkä mä pääsen vielä kotiin, ratsastan kaatosateessa vaaleanpunaisella elefantilla, olen satuhäiden morsian, ehkä saan lapsia ja ehkä kuolen niin lihavana etten sitten mahdu edes polttouuniin ! Ei. Mä haluan elää, mutta mä aion vielä laihduttaa. Yritän pitää itseni hallinnassa ja kaukana oksentamisesta, paastoamisesta ja kaikesta siitä 'sairaasta'. En voi luvata, mutta voin yrittää.
Noniin... Voisin kertoa niiiiin paljon kaikkea.
Oon ollut L:n kanssa joka päivä, joka paikassa, joidenkin kanssa jossain. Oon rakastunut uudelleen, mutta samaan íhmiseen. Onneksi. Oon ruskettunut ja ollut shoppailematta ja arvatkaa mitä. Mä rakastan kesää ! Rakastan tätä. Kotonakin saa olla ihan rauhassa kun porukat on töissä, veli leirillä ja sisko mummolassa.
Mä olen vapaampi kuin vesilinnut koskaan. En halua, että tää loppuu ikinä. En halua syksyn mustaa paskaa, mä en halua edes ajatella koulua... en tiedä vielä jatkanko lukiossa. I h a n s a m a. Nyt on kesä, nyt juhlitaan ! Nyt tai ei koskaan rakkaani.
❤
toivottavasti en tuota pettymystä.
Pienestä laihduttamisesta tulee yllättävän nopeesti taas sairasta. Kun yksi pienikin keksi, hetken mielijohde, saattaa sut kyyneliin ja itseinhoon. Lupaat itsellesi, ettet enää koskaan syö keksejä. Sitten et syö enää sitä ja tätä ja kohta et syö enää mitään. Aina pitää mennä alemmas, aina pitää olla parempi. Se on syömishäiriön ilkeä kehä.
VastaaPoistaHyvä että olet nauttinut kesästä! Niin kannattaakin, se on vain kerran vuodessa! Pysy hyvällä tuulella ♥
Voi, mä olen niin iloinen sun puolestasi :-) Pidä kiinni tuosta fiiliksestä, koska kesästä kuuluu oikeasti nauttia! Älä pilaa sitä kaloreiden miettimisellä!
VastaaPoistaJa mä kannustan sua todellakin ottamaan rennommin syömisten suhteen. Syömishäiriössä ei koskaan ole tyytyväinen itseensä. Vaikka laihtuisikin tavoitteeseen, haluaa aina laihtua lisää ja lisää ja lisää. Ja lopuksi ei enää uskalla syödä, koska pelkää lihovansa. Itsevarmuus omasta kehosta ei tule sen laihtumisen mukana, päin vastoin - on itsestään koko ajan epävarmempi. Sun ei tarvitse tyttörakas laihduttaa ollenkaan.
Itsevarmuus lähtee niin monesta muusta asiasta. Ei tarvitse olla langanlaiha jotta näyttäisi hyvältä, ei todellakaan! Mä kannustan sua pysymään kaukana oksentelusta ja paastoamisesta ja muusta hullusta, koska oikeesti, susta tulee paljon onnellisempi.
Halauksia♥
Mä olen niin onnellinen, helpottunut ja ilahtunut. Ja ylpeä susta.
VastaaPoistaElä, laihdu ja tule onnelliseksi, koska sä oikeasti ansaitset sen. ♥
voimia ja haleja ♥
kesä on oikeasti ihanaaa ;A; kuulostaa TERVEELTÄ että olet onnellisempi kun syöt sopivasti hyvää ruokaa silloinkun on nälkä etkä laske kaloreita. niin sen pitää ollakkin ;__;♥
VastaaPoistase laihuus ei tee sua onnelliseksi, kokemusta on kyllä. terveenä olet itsevarmempi ja onnellisempi ja ja niin, sulla on koko elämä ja maailma nähtävänä, älä pilaa sitä jollain vitun syöishäiriöllä. lopeta se kun sulla on vielä mahdollisuus.
p.s. mulle on käynyt toi sama juttu samun kanssa että rakastuin siihen uudestaan kai ehkä luulisin. johtuu kai kesästä♥
p.p.s. hali ♥~
Innostuin lukemaan tätä sun blogias ja luin mooonta sivua noita tekstejä! :) On mielenkiintosta nähhdä ja lukea tällästä tekstiä, joka kuvaa mua itteeni niin hyvin. Paljon samanlaisia ajatuksia ja samanlaisissa ongelmissa pyristelet. Tsemppiä sulle!
VastaaPoista