Mä olen vaan niin helvetin väsynyt kaikkeen. Hajotan paikkoja kotona, poltan alusvaatteet nuotiossa ja jään istumaan junaradalle nauraen. Juna tuleekin toisesta suunnasta ja mä olen vielä elossa ?
Miten pienestä kaikki on kiinni, muutamasta sekunnista, hassusta hetkestä, naksahduksesta pään sisällä.
Mä en jaksa laihduttaa, mutta pelkään liikaa lihomista.
Jos mä haluan syödä pannukakkuja aamupalaksi ja suklaalevyn päivälliseksi ja kuusi litraa jäätelöä iltapalaksi, onko se muka niin kauheaa.
Syön tai olen syömättä.
Raavin huoneen lattialla vatsaani ja itken marsuille kuka teistä huolehtii jos mä kuolen. Mitä mun nyt pitää tehdä. Mihin suuntaan mä jatkaisin kun kaikki tuntuu väärältä ?
Kulta rakas kyllä kaikki vielä paranee. Suuntakin löytyy jossain vaiheessa, ei välttämättä ihan vielä, mutta se löytyy. ♥
VastaaPoistaMuista, että lopullisia päätöksiä ei tarvitse tehdä vielä. Yritä jotain ja jos se ei tunnu oikealta, tee toisin ♥
Muista, että voit aina tulla pyytämään minulta apua. Autan vaikka olisi mikä aika, tilanne jne. Mie olen täällä ♥
Voimia ♥
Älä tee mitään itsellesi.♥ Sä oot tärkeä tosi monelle ihmisille ja me kaikki tarvitaan suo täällä.♥ Vaikka se nyt tuntuukin pahalta, ajattele sitten kun sä olet vanha, miten sä sitten voit muistella, että sä selvisit!
VastaaPoistaMuista että kuolema on lopullinen päätös, asiat kääntyy vielä hyväksi ja mieti mistä sä sitten jäät paitsi.
Mut älä tee mitään, lupaa mulle, et mitään :-(
Hypermäärä voimia ja halauksia pienelle♥
Voi muru koita jaksaa, älä tee mitään itsellesi, pelottaa :( ♥ Kyllä se oikea suunta löytyy vielä! Oonkin miettinyt viime päivinä että miten sulla menee kun et ollut postannut. Koita ottaa rauhassa, ja muista ettei sun tarvi laihduttaa. Koita pärjätä, olet ihana♥
VastaaPoistaSuunta on aina johonkin, paikalleen on hankala pysähtyä vaikka haluaisi. Ethän tee itsellesi mitään.
VastaaPoistaJaksamisia♥
Haluaisin sanoa, että hae apua, mutta jätän sanomatta. Vain, koska minäkään en halua, että kukaan tietää siitä mitä blogiin kirjoitan.