Herään todellisuuteen.
On oltava tapa nujertaa tuska. Keino nukahtaa ilman yskänlääkettä ja herätä vahvana.
Täytyy olla syy jaksaa vaikkei jaksaisi ja hymyillä vaikkei hymyilyttäisi.
Kulissit kaatuu.
Haluan vain jäädä paikalleni, pölyyntyä ja unohtua siihen. Olla tietämättömissä. Tavoittelematomissa. Kuivua hengiltä. Tai aloittaa kokonaan alusta. Nyt, ei huomenna tai ensi kerralla.
L epäilee jotain. Se kysyy monta kertaa oonko syönyt, nauran ja vaihdan aihetta.
''Älä nyt suutu, mut tykkään sust just tollasen ja ton kokosena. En haluu et sä muutut.'' Jätkä, et voi olla tosissas. Älä oo vaatimaton sillä mäkään en oo, en enää. Mulla on vihdoin joku asia jota tavoitella ja jossa voin onnistua, anna mun edes yrittää. Jos epäonnistun (niinku yleensä) ... lupaan etten ainakaa tuu itkemään sulle.
Aamupaino oli vähä alhasempi, 56,3. Mut se nousee siitä takas normaaliks liian nopeesti. Yritän olla ajattelematta kalorimäärää jonka tänään söin, 800kcal. Kulutin siitä n. 200kcal. Huomenna syön enintään 500kcal ja kulutan vähintään 300 ! This is my plan. And i'll do it.
Ps. Eräs ottaa päähän. Inhottava, kaunis musta Kissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kiitos kommentista ♥