Kello on varttia vaille 9. Seison eteisessä hiekanvärinen takki päällä, laukku olalla, kynnet kirkkaanpunaisiksi lakattuina ja mietin kummat sopisivat paremmin, valkoiset vai mustat tennarit.
15 minuuttia... Ja seuraavaksi istunkin petaamattomalla sängyllä. Takki nurkassa, laukku tuolilla, kengät koskemattomana siistissä järjestyksessä eteisessä. En mennyt taaskaan. Enkä ole enää edes kipeä. Olen vain äärettömän laiska ja jostain syystä jälleen kerran ahdistunut.
Eilen mä ajattelin, että no on ihan ok mennä kouluun. Kolmen tunnin päivä, annan Betille (yksi ihana uusi luokkalainen) Angelina Jolien jonka sen pyynnöstä piirsin sille. Yhteen mennessä olen syönyt omenan. Menen Iran kanssa keskustaan shoppailemaan ja myöhemmin näen L:ää ja ehkä RS:ää. Olen vasta illalla kotona ja sitten syön tomaattikeiton.
Kello on 11. Söin melkein 3 tuntia sitten omenan ja mulla on jo kauhea nälkä mutten mä mitenkään voi tähän aikaan syödä. Jos syön nyt mulla on taas kohta nälkä ja sitten taas nälkä ja sitten taas nälkä ja syön ja syön ja syön ja olen lihava.
Enkä uskalla käydä vieläkään vaa'alla, mun pitäisi, mutta pelkään kuollakseni niitä numeroita.
Pelkään etten ole laihtunut, ehkä olenkin lihonut.
Onneksi sain äsken opistolta viestin. Mun tanssitunnit alkaa sittenkin, lauantaisin kello 13 ♥ ...jotain järkeä tähän elämään.
Paljon voimia, en osaa sanoa muuta.
VastaaPoistaToivottavasti sun ahdistus helpottaa ♥
Et sä varmasti ole lihonut yhtään. Ja koita mennä sinne kouluun ens viikolla, ettet jää niin kamalasti jälkeen :) Ihanaa, munki tekis mieli alottaa tanssitunnit mut must tuntuu ettei mul oo aikaa kumminkaa. :(
VastaaPoistahaleja ♥ ja ps. TOTTAKAI pääset sitte lukemaa sitä salaista blogia ♥
Voi pieni, koita muistaa että sä olet ihana, ainutlaatuinen ! Hali♥
VastaaPoistaVoi ei :( Tsemppiä ihan kamalasti, kyllä se siitä! ♥ Halauksia!
VastaaPoista