one ugly thing

Ensiksi pahoitteluni, olen kirjoittanut rumia ja päättömiä postauksia. Ne ahdistaa. Toiseksi kiitos uusi lukija, teitä alkaa olla paljon... En kuvitellut tälle blogille tulevan edes 10 lukijaa ja nyt teitä on jo yli 30. Ihanaa ♥

Ei mulla ole mitään kaunista sanottavaa tälläkään kertaa. Ottaa päähän äiti joka muka unohti (olen niiiiiin varma että teki sen tahallaan...) spinningin. Seisoin eteisessä treenikamoissa ja lopulta soitin sille "ai anteeks mulla vähä veny oon vielä töissä" Just. Ei sitten voinut edes ilmoittaa ja tota spinningiä ajatellen olin tuntia aikasemmin syönyt 360 kalorin aterian<3. Lähdin lenkille ja juoksin 7 km 35 minuuttiin...  plääh~
Kalorit jäi kuitenkin melkein alle 500... 510kcal. Kulutin liikunnalla noin 460kcal (tunti kävelyä ja toi lenkki, en laske tähän lihaskuntoa)

or

Vappu vappu vappu... miten kaikki jaksaa hössöttää siitä. Kaverit, tutut ja tutun tutut on menossa juomaan kaivariin as always. Mua ei vois vähempää huvittaa as always. Ehkä käyn moikkaamassa ihmisiä, juon yhden light siiderin, joka varmasti nostaa mielialaa jo kummasti, tai sitten vietetään normaali koti-ilta L:n kanssa. <- Huomattavasti kiinnostavampi vaihtoehto.
Saa nyt nähdä mitä tapahtuu...

Huomenna tekisi mieli paastota... en taida uskaltaa kun ei se ikinä toimi ja nää täällä vahtii mua kuin petolinnut mätänevää raatoa. (oikeasti olen vain läski)
Moni teistäkin on blogeissaan miettinyt miksi on upottanut itsensä tämmöiseen kuraiseen kuoppaan josta on niin vaikea nousta ylös. Aloin miettiä samaa.
Miksi, miksi, miksi ?
En ole koskaan ollut oikeasti 'ylipainoinen', olen aina urheillut ja ollut lihaksikas... hmm ehkä vähän suuriluinen? Miksen vain alkanut kasvattaa itsetuntoa, aloittanut syömään terveellisesti? Miksi valitsin
(sanon tämän sanan nyt ensimmäistä kertaa koko blogihistoriassa) syömishäiriön? Väitän itselleni, että kaikki on vielä ihan hyvin. Mutta tosiasiassa ajatus, että tämä pitäisi lopettaa joskus... ahdistaa. Miksi mä lähdin tälle sairaalle tielle. Miksei mulla ole pienintäkään aikomusta lopettaa tätä? 

shh never let them know

On järjettömän huvittavaa litkiä kasvissosekeittoa seitsemän vuotiaan pikkuveljen tuijottaessa ja kysellessä pastaa ahmivalta isältä voivatko luut pamahtaa ihosta läpi ja kuoleeko jos on liian laiha. Saarna etten muka syö tarpeeksi, liikun liikaa suhteessa syömisiini. Uhkaillaan taas lääkärillä. Saan kuulla, että siskon synttäreillä sukulaiset olivat huomautelleet miten olen pienentynyt, miten kalpea olen. Eihän siinä voinut muutakun nauraa, niin huvittavaa se oli (samalla halusin tottakai hyppiä ilosta, en vain itse tunne pienentyneeni milliäkään). Ja lisää saarnaa.

ihanat ♥

Tänään oli muutenkin aika surkea päivä. Näin hyppytunnilla L:ää jolle en jaksanut kuin tiuskia joka asiasta. Kävelin V:n kanssa keskustaan, istuttiin forumissa ruoasta puhuen. Mulle yksi 0,1% actimel, V:lle lohisalaatti, perunamuussia ja lihapullia. Myöhemmin näin RS:n ja erään 'Mookan'. Odotin bussia niin joku hullu tuli hutamaan, että "saatanan pohjois-korealaiset ydinaseet räjäytätte suomen!!" ...Seelvä? Muuten ihan hyvä mutten edelleenkään ole korealainen.
Syöty jokatapauksessa n. 480 kcal ja liikuttu n. -250.  Huomenna täytyy ehtiä juoksemaan ennenkuin porukat tulee himaan. Käyn ehkä jo aamulla kun koulu alkaa vasta 12 :) Katsotaan jaksanko herätä.

+24* and panic

Lämpömittari näyttää 24 plus astetta ja todellisuus iskee päin kasvoja. Kesä tulee, se on ihan kohta täällä olin mä 'rantakunnossa' tai en. Se ei anna lisäaikaa.
Tänään tunnen itseni valtavaksi ja äärettömän epävarmaksi. Mitä jos mä en onnistu ? Mitä KUN mä en onnistu ? Ihan sama onko mulla lihaksia vai ei, menkää kaikki vaan pois pois pois... kunhan vain saan sen kauniin, p i e n e n keijumaisen vartalon. Onkohan se edes mahdollista? Auttakaa.
Ajatuskin kesästä ahdistaa. Jääkaapissa kummittelee migno-munat ja kakun jämät. Voisin ruoskia itseäni joka kerta kun edes ajattelen niitä... hy.

Käytiin L:n kanssa taas kävelemässä tunti (eilen 2 tuntia). Se kantoi mua reppuselässä ja me puhuttiin kesästä. Kun se nauroi, "kyllä mä varmaan edes yhtenä päivänä menen kavereiden kanssa juomaan jonnekkin"... en osaa kuvailla sitä tunnetta joka paiskasi mut vasten kivitietä. Kaverit. Ainiin nekin on olemassa. Mitä mä teen niiden kanssa, miten pidän suhteita yllä, kenelle soitan kun haluan rannalle ottamaan aurinkoa (jos haluan...), miksi kaikki tämä pitää olla niin ahdistavaa? Miksei voi vaan nauttia lomasta ja vapaudesta? Miksi mä tarvitsen pitäviä suunnitelmia, järjestystä, tiedon siitä että mulla on joka päivälle tarpeeksi tekemistä ja menoa? Hitto. Saatoin L:n juna-asemalle ja lähdin juoksemaan. Juoksin juoksin juoksin ja hiki lensi, hetken olin tyytyväinen.
 Tänään syöty: aamulla jogurttia ja mysliä, 2 leipää, riisiä ja L:n tekemää jotain jauhelihapaistosta + 1 lihapulla. Ne kalorit sitten ? Tsfuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuu... 800? enemmän? Miksi lämpimästä ruoasta tulee aina niin paljon :c inhoan. Onneksi liikunnalla ainakin 350 pois ja vielä lihaskuntoa illemmalla. Ei tää nyt ihan katastrofi ole...
Mutta huomenna paremmin.

ps. Kiitos uusille (myös vanhoille) lukijoille ♥

ja anteeksi näin paljon turhaa tekstiä...

Happy birthday to you

Aamupaino 54.4. Ensiviikolla 53.5. Korkeintaan.

Jytytytyyyy... Siskon synttärijuhlat. ruokaa. pöytä notkolla. ruokaa. joka paikassa ruokaa. kakkua nam. piirakkaa nam. suklaata nam... Istun täällä rumana ja ahdan ruokaa naamaan.
Päivän saldo on täynnä. Ei enää muruakaan. Illalla tunti kävelyä ja puoltuntia juoksua, paljon lihaskuntoa ja vettä. Kyllä tää tästä...

Mun mummo tossa totesi. "Sä olet laihtunut" hymyilin salaa "enkä ole..." "No mutta eihän nainen voi olla ikinä liian rikas tai liian laiha" true.

sorry i'm not coming. I'm still fat.

Aurinko puskee sälekaihtimien läpi suoraan väsyneisiin kasvoihin. Joku kolistelee keittiössä. Tuhahdan ja käännän turhautuneena kylkeä, mitä järkeä nousta tähän turhaan päivään. Nuhasta kirkkaanpunainen nenäni painuu L:n turvallista olkapäätä vasten, mumisen jotain mielissäni ja saan vastaukseksi pusun otsalle. Se on silti täällä, putoan vielä hetkeksi. Satumaahan, meidän yhteiseen.

Valitettavasti hyvän aamun pilaa se että näytän läskiltä jokaisessa vaatekappaleessa jonka vedän päälle, olisi vaan pitänyt jäädä nukkumaan koko päiväksi. Pitää laittaa korot, kihartaa hiukset ja olla söpö ilman housuja. Ihan sama en mene sinne. Raivokohtaus : En mene koska olen liian läski. Kiitos. Pitääkää hauskat partyt. Mä menen lenkille. Turhamaisuuden huippu?

En voi liikkua missään ahdistumatta. Perjantainakin näin tuhat täydellistä pienijalkaista tyttöä. Kesä on lähellä, ihmisten vaatteet vähenee, paljastaa kauniit vartalot, virheettömät ihot. Ja minut. Mä en halua paljastua vielä. Mä en ole valmis.

Nyt se on menossa baariin... Mä olen syönyt 200 grammaa kasvissosekeittoa ja pepsimaxia, käynyt 5 km lenkillä.
Jäljellä on pelkkä tietokone, tuolille levinneet reidet ja tyhjä tunne. Räjähdän ehkä.

once in your lifetime

Haha suunnittelin, että tulen kirjoittamaan tänne ylpeänä miten en ole postaillut koska ei ole mitään kerrottavaa... "Päivät on sujunut normaalisti. Syöty 500 kaloria ja liikuttu kohtuullisesti. Ei tässä mitään erikoista..."

Tänään oli kuitenkin vähän erilainen päivä. Ensiksi: tajusin, etten ole laihtunut yhtään piiiiiiitkään aikaan ja kesään on enää reilu kuukausi. Toiseksi: söin tänään karkkia, jätskiä, täytetyn letun, salaattia, makaronilaatikkoa ja dietti smoothien (ei ihme etten laihdu), haluanko mä tätä tarpeeksi paljon ? -pakko haluta. Kolmanneksi: matkustin V:n kanssa kyttien takakontissa poliisiasemalle. Jihuu se oli jännittävää! Heivain, olen epäonnistunut, ruma ja PAHAkin. Suuri pettymys jokaiselle. En tiedä enään kuka olen, ja miksi mä teen sellaisia asioita joita mä vielä viime vuonna en olisi keneltäkään hyväksynyt. Mikä mua riivaa ???

Ja anteeksi taas... superepämielenkiintoista.
Yritän postailla paremmin kun saan vähän juttuja järjestykseen tuolla pääkopassani~

make me thinner

Noniin, tämän jälkeen kukaan ei sano että olen pieni tai laiha. Kiitooos~ Haukkukaa mielummin läskiksi ym. motivoi paljon paremmin :) Laitan sitten kuukauden parin päästä uudet kuvat joissa LUPAAN olla kauniimpi. Paras ollakkin. Ps. Inhoan inhoan inhoan varsinkin noita tukkijalkokoja...

Oltiin isän siskon synttäreillä. Sanoin etten voi syödä koska maha on kipeä, mutta ihankun mua oltaisiin kuunneltu. Lautaselle iskettiin armotta suklaakakkua ja kun saan vähän, haluan kaiken. Ikuinen ongelma.
Kotona jatkoin tankkaamalla suklaamunia, eli toisin sanoen olen syönyt tänään pelkkää makeaa. Kohta juoksemaan. Olin jo 40 min kävelemässä, mutta on niin turvonnut olo enkä todellakaan halua enää ikinä laittaa tuon näköisiä kuvia tänne.
aamupaino.....................55.9..............shit. Laitetaan nyt edes vähän menkkaturvotuksen piikkiin mutta... Mun pitää lopettaa tää viikonloppu tankkaus. Syön ensiviikon JOKA PÄIVÄ max. 600 kcal. Viikonloppu mukaan lukien. kyllä tää tästä...

i used to be perfect

Perjantai
"Black Swan..." "Joo siinä on vaan jotain balettii..." "sopii sopii... "pelottava... vähän..." "no mennään..." "se on kuulemma hyvä...".
Hörpin tyytyväisenä pepsi maxia ja valojen sammuessa vilkaisen sivusilmällä L:n karkkeja, hyvä minä enpäs ostanut itselleni mitään. Elokuva alkaa. Tuijotan kauhun vallassa musiikin tahtiin kieppuvia kuvia valkokankaalla, sydän jyskyttää rinnassa ja silmistä valuu jotain kosteaa. Huomaan täyttäväni itseäni L:n suklailla vastakun nyrkissäni on tyhjä karkkipussi. Elokuva on puolessa välissä ja itken hysteerisesti, puristan takkia ja laukkua rintaani vasten etsien uloskäyntiä. "Pakko päästä pois täältä." inahdan L:lle joka silittää kättäni ja vakuuttelee että kaikki on ihan hyvin, "voit pitää silmät kiinni..." "Ei mua pelota!" "Itkektö sä koska ne on niin laihoja...?"
L yrittää asiaan kuuluvasti keskustella elokuvasta "no mitäs pidit? Sairas. Se oli niin laiha että näytti kuolleelta jo! Hei oikeesti ootko kunnossa...". Olen täysin omissa maailmoissani, en tiedä mitä pitäisi sanoa, miksi, miksi miksi miksii se aiheutti noin nolon, ahdistavan reaktion. Paniikki. Puoli juoksua metrolle, vessaan. Helpottaa hetkeksi.
"Mitä sä teit siellä?! "no mitäköhän vessassa yleensä tehdään..." "no mitä sun kaulassa sitte on?" "ai mitä?" Idiootti. Yritin vain selviytyä mahdollisimman nopeasti. Voi paska.

Kuuma käsi liukuu pitkin jalkaani, se tekee kauniin kaaren lonkkaluun kohdalla ja jatkaa ylöspäin, laskee kylkiluita. "Sä olet niin seksikäs etten kestä, kato nyt" "no hyi enkä ole, hyvä yötä" Käännän kylkeä ja painan silmät kiinni vaikka oikeasti toivon L:n tekevän sen uudestaan.

Lauantai
Herään kahdeksalta. Menkat täällä, maha ja reidet turvonneet 50 kertaisiksi, kiemurtelen neljä tuntia alaselkä/vatsa kivuissani ennenkuin tajuan kontata lääkekaapille. Se siitä vähäisestäkin seksikkyydestä.
Nukun, syön, turpoan, nukun lisää, syön, syön lisää, turpoan, nukun.
"Mä käyn vessassa" "Mitä sä siellä teet...?" "NO PISSAAN" "älä oksenna" #%TGVB&~~
Puhelin soi, äiti pyytää takaisin kotiin. No pyytää on ehkä liian lievä sana kuvaamaan sitä huutoa ja uhkailua mitä tapahtuu jossen ilmesty kotiin tunnin sisällä. Hmm....

Sunnuntai
00.30 Astun pimeään kotiin. Joku on jättänyt pöydälle kirjeen ja muffinssin. Syön muffinssin, luen kirjeen. "Kutsumme sinut soveltuvuuskokeeseen 4.5.2011." Pääsen pois lukiosta, PÄÄSEN POIS LUKIOSTA!!! Jos olen soveltuvuuskokeessä ... täydellinen. Niin no se siitä sitten. Mutta... aion kuitenkin yrittää!

huhhah-vitun-tralalaaaaa!

Warning: alempana kamalaa skeidaa.

Haluaisin kertoa nyt vaikka mitä... mutten oikein tiedä mitä sanoisin. Oon ihan lukossa, en osaa ajatella.
Istun kirjastossa. Eilen en ollut koulussa, sain pään sekaisin muutamalla typerällä light siiderillä ja tupakalla, en syönyt, nukuin L:n luona, tänään kävin jopa koulussa, en vielä tiedä missä nukun ensi yön. En halua mennä kotiin, hävettää.
Juon chai-lattea (kevytmaitoon). En ole syönyt mitään. En syö, reidet ovat laajentuneet, taas. johtuu varmasti siitä etten ole käynyt viikkoon juoksemassa, saamaton sika. Mä vain paisun ja paisun enkä tee asialle yhtään mitään. Haluan pois tästä ällöttävästä vartalosta!
Kaikki ärsyttää, ihan joka ikinen asia minkä nään tai kuulen. Oon varmasti tulossa hulluksi. Tai siis... vielä hullummaksi. Menetän hermot tai ahdistun joka asiasta, alan hyppiä ja kirkua ja hakata seiniä tai itseäni.

Ahm... anteeksi. Kuvottavaa tekstiä, hyi... säälittävää, noloa teinipaskaa! Ja anteeksi etten pysty kommentoida teidän blogejanne! Olen kunniasanalla lukenut jokaisen. En vain jaksa keskittyä mihinkään tai ajatella viisaasti. Haluaisin vain kadota, olla hyvin hyvin pieni... tai olla olematta yhtään mitään.
Aion kuitenkin pysyä täällä ainakin kesän loppuun asti, sille ajalle mulla on yksi tavoite: olla laiha.
En tosin onnistu siinäkään :)
Olisin edes hyvä ihminen, mutta ei! Aiheutan harmia kaikille ja kaikelle mitä vähänkin lähestyn, kosketus on tappava. 
Päässä hurisee taas. Taidan käydä savukkeella. Enhän mä polta, mutta rauhoittuakseni vain. Hihii~

la femme chocolat

HAHAHAHAHAH en voi muutakun nauraa.
Aamulla herään 5 vaille 7 kun äiti raivoaa
"MIKSET OLE JO HEREILLÄ SÄ MYÖHÄSTYT TAAS"
"mmm... kello ei oo vielä soinut..."
"NYT YLÖS SIELTÄ!!!"
"painu vittuun!"
"seison tässä niin kauan että olet ylhäällä"
"no voi jumalauta!!"
taisin siinä raivoissani nyrkkiäkin heilauttaa... ihan pikkuisen vain. En todellakaan ole aamuihmisiä.
Skippasin aamutunnin ja käytin ajan kävelemällä keskustassa, kulutin siinä mukavasti aamupalankin.

Koulussa oli karmeaa, mutta sitten kävelin V:n kanssa kamppiin. Puhuin ihan kamalasti, en ymmärrä mikä muhun meni. V on itsekkin käynyt psykalla, itsetuhoisia ajatuksia, laihdutusta... Kerroin sille oksentelusta, no kerroin vähän kaikesta. Ja arvatkaa mitä se sanoi... "Haluisin olla noin laiha kun sä... tai en ehkä ihan noin laiha" se oli ihaninta mitä olen pitkään aikaan kuullut. Nyt luonnollisesti hävettää, mutta jotenkin ihmeellisen helpottunut olo. Joku ymmärsi mua ?
Pyörin vielä RS:n kanssa hetken ja lähdin kotiin. Äiti ei ole sanonut sanaakaan. Hahha, mököttäköön rauhassa.

Koko päivänä ei ole tehnyt mieli syödä.  Tähän mennessä kuitenkin 350 kcal (2 pientä ruisleipää tomaateilla,puuro ja mehukeittoa, mehujää, ½ banaani) siitä kulutettu 220 pitää syödä vielä 50 kcal... joku hedelmä iltapalaksi sitten.
Huomenna 600 kaloria, teen tässä juuri ruokasuunnitelmaa...

Ja kaksi uutta lukijaa, kiitos kiitos~ ja anteeksi tämmöistä järkyttävää sotkua vaan kirjoittelen....

on and on until you're empty again

Puoli 7. Kävelen silmät ummessa kylmään suihkuun, sieltä sen enempää miettimättä takaisin sänkyyn.
Puoli 12. Olisi pitänyt olla jo 3 tuntia koulussa, en jaksa siirtyä sohvaa pidemmälle. Laitan dvdn pyörimään, syön puoli litraa kevyt jäätelöä suoraan paketista. Nuudeleita ja vaaleaa leipää, paljon voita. Kaikki mahdollisimman nopeasti. Elokuva pauselle, tyhjennystauko. 200 grammaa suklaata, kaakaota, hapankorppuja. Oksennan kunnes polvet pettävät. Kädet tärisevät kylminä ja kurkku verestää. Pakko lopettaa tämä. Ei saa huijata enää...
Loppu illan istun tunkkaisessa huoneessa litkien haaleaa vettä, luen muutaman sivun taidehistoriaa ja selailen thinspo-sivuja.

Huomisesta on hyvä tunne. Tunnen itseni nyt vahvemmaksi, noen sentään, mutta hiukan varmemmaksi.
400 kaloria, keskiviikkona 600, 800 ja perjantaina saan nauttia L:n seurasta, ruuasta turhan paljon stressaamatta 1000 kaloria.

Kiitos uusi lukija, kiitos te kaikki siellä ♥.

hushh

3 päivää 2 yötä L:n kanssa, tauotta.
Oon elänyt niinkuin normaalit ihmiset, syönyt niinkuin normaalit ihmiset... no vähintään.
Mua jännitti. Tiedän kyllä jo hyvin miten L saa vedettyä mut pois itteltäni, tiedän miten aidosti pystyn hymyillä sille ja miten pelottavaa se on. Pelottavaa, mutta niin helvetin ihanaa.
Niimpä en oo selannut pro-anaa, en lukenut teidän blogeja (anteeksii, selasin ne kyllä äsken nopeastil...) kirjoittanut ruokapäiväkirjaa, laskenut kaloreita, oksentanut, jumpannut tai käynyt lenkillä. Lässsssskielämää. Älyttömän rentoa ja huoletonta. Voisin ehkä pitää siitä jos en olisi näin kamalan läski.

Aamupainon sentään otin kun heräsin paljon ennen L:ää. 54.0 54.0 54.0... enemmän kuin viimeviikolla, kilon enemmän kuin L:n päiväpaino (kyllä, pakotin sen vaa'alla do not ask), muttei niin paljon kuin odotin.
Käytiin me sitten kävelyllä ja hmm... painittiin. L lähti äsken ja jatkoin normilinjaa, jätskiä ja mozzarellapestosämpylää.
HUOMENNA TAKAISIN RUOTUUN, mun kroppahan sekoaa ihan täydellisesti! Just kun se tottuu siihen 5-700 kcal määrään tuleekin pari 3000 kcal päivää ja sitten taas niitä pikkumääriä jne...
Ensi viikon perjantaina L:n kanssa leffaan ja ... syömään. Meillä tulee 1½ vuotta seurustelua täyteen :) !

let's fly untill we die

Kävelen koulusta keskustaa päin, taivas itkee kylmää tihkusadetta ja puristan takkia tiukemmin ympärilleni.
'En mene metrolla, en mene. Jos menen en saa tonnikalasalaattia! Mieti sitä sika.'
En ottanut metroa ja puoliksi juoksin koko matkan, ostin vesimeloonia ja tomaatteja ja lähdin tyytyväisenä bussilla kotiin.
Tein tonnikalasalaattia, taivaallista... Mutta miksei se riittänyt ? Thaikeitto poltti kieleni. Varoitti ensin. En kuunnellut ja söin kaiken kamalalla vauhdilla. Seuraavaksi löydänkin itseni alakerran vessasta posliinin ylle kumartuneena. Ihana, ihana pikku -miani, mä toimin taas. Kaikki tulee ulos kauniisti hallitussa järjestyksessä. Ja mulla oli ikävä tätä puhdasta tunnetta, keveyttä.

Tämmöisen väsäsin. En ennen edes tykännyt tonnikalasta mutta se on niin terveellistä että opettelin tykkäämään :) tuossa siis tonnikalapurkki, raejuustoa, vesimelonia, kirsikkatomaatteja, kurkkua ja salaattia. SUOSITTELEN, terveellistä ja täyttävää~

day 3

Anteeksi edellinen postaus... superkypsää, vai mitä ? Poistin sen.

Tiedän että rikon (taas) skdietin sääntöjä, mutta jotenkin tuntuu että kuitenkin mun omat tavat on paremmat (ja pysyn niissä paremmin!). Muutenkin alkaa ahdistaa... pitää syödä just ton verran, liikkua ton verran plaaplaaplaa enkä kuitenkaan voi olla miettimättä niitä hedelmien kaloreita joita pystyn ahtamaan itteeni ihan liikaa kun kerta luvan saa.
Nyt tänään oon siis syönyt yhden päärynän, juonut pepsimaxia ja kupin teetä, en aio syödä enempää. Mulla on loistava olo näin :) Ehkä otan puolikkaan persikan illalla jos en muuten saa unta...
Päivän liikuntana kävelin koulusta kotiin päin n. 5 km ja sitten hyppäsin Ii:n  koululta bussiin kun se oli siinä pysäkillä niin sopovasti ja mulla oli vaan nahkatakki, tuolla on kamalan koleaa ja märkää... seli seli.

+++Huomenna on vika koe, filosofia... ja spinning ! ♥

day 2

Nopeesti, niin jatkan noihin kokeisiin lukemista.
Mä pääsen filsasta läpi !!! 
Puolen tunnin lenkki ja lihaskuntoa. Kello kuuteen mennessä syöty 370 kcal. Kello kahdeksaan mennessä
570 kcal, koska tuore ruisleipä + nälkä = ei hyvä.
Ja sehän oli se 300 kalorin päivä... hupsista.
Läskipaska :)

Skinny girl diet begin! First day.

Käsissä on turvallinen, vastenmielinen tupakan tuoksu. En mä polta.
Paitsi tänään... ja yskin samalla keuhkoni pihalle. Ei hitto oon niin heikko, katsoi sitä mistä suunnasta tahansa. 
Loppujen lopuksi L taisi taas pelastaa mut mun tyhmiltä ajatuksilta. Mielikuvitusmaailmalta. Itsesääliltä. Kiitos, mä todella rakastan sua. Anteeksi, en osaa näyttää sitä. En osaa arvostaa sun antamaa rakkautta, en ymmärrä miten se muka voisi olla todellista, miten sä jaksat mua? Mutta tietäisitpä kuinka paljon arvostan sua itseeni verrattuna. (taas minä minä minä. hyi)
Tänään kun istuin ihroineni sen sylissä bussipysäkillä se puoliksi leikillään kysyi "mennäänkö kihlohin?" Olin vaan että "täh?" Ja se nauroi täydellistä lämmintä nauruaan "No haluutko?" ..."öö..joo kai?"

Syöty 320 kcal, tänään on 400 kalorin päivä ja sääntöihin kuuluu ettei hedelmiä tai kasviksia tarvitse laskea kokonaismäärään... mutta miten voisin olla laskematta ??? Hedelmiä oon syönyt varmaan vähintään 500 kalorin edestä, tai joitain hmmm. Tuskin syön enää mitään...
Huomenna 300 kcal. Apua, en oo pitkään aikaan syönyt noin vähän, mutta niitä hedelmiä sitten (Pitää mennä kauppaan! Söin tänään kaikki loppuun!!!sikaaa)
Kun tulin treeneistä kotiin äiti oli heti tyrkyttämässä ruokaa, ylläri. sanoin että söin jo mäkissä hehhe.... Olen kamala.

stupid girl, you should have know

Mä olen likainen. Saastunut. Ällöttävä.
Miksei ne tule ulos, missä kontrolli? Tökin sormia kurkkuun. En toimi enää, ei onnistu? Noloa.
Istun suihkukaapin nurkassa. Tulikuuma vesi hyväilee mukavasti, mutta iho pysyy kananlihalla.
Kuumempaa, kuumempaa. Niin että polttaa.

En anna niiden muuttua osaksi mua, mä puhdistan itseni.

Ja oon oikeasti pahoillani näistä mun mielialan vaihteluista! Mäkin inhoan mua ja mun typerää, itsekeskeistä ajatusmaailmaa.

Yök.



You are(not) beautiful

Mitä helvettiä........ Aamupaino : 52.6 MIKSI???
Se tuntu hyvältä, aloin hyppiä ilosta, nauraa.
Kuulostan hullulta mutta, toi on liian vähän. Mulla on 2 kuukautta aikaa. Huomenna alkaa dietti ja olisin ollut ihan yhtä tyytyväinen vaan 54 alkuseen lukuun. Tyytyväisempi.
Niimpä mä oon tänään puhdistanut kaapit kaikesta likasesta. Heittänyt suolakeksit roskiin, syönyt vikat jäätelöt pakkasesta ja keittänyt riisit. Syönyt paljon.
Nyt makaan sängyssä ja paisun taas 60 kiloiseksi. En pääse ylös. Jokaista lihasta särkee. Liikaa liikuntaa, liian vähän venyttelyä. Hyvä minä, hyvä taas. En lue kokeisiin. Vihaan kaikkia, kaikkea. Eniten itseäni.

And You are so perfect :

Tos jotain ehkä suosikki thinspiraatioo näin nopeesti.

Mul on varmaan 2000 kuvaa tuol thinspo albumis... lalala

little big things

  ♥

Näinkin L:n tänään !! Ja miten paljon se piristi mua. Ihan vaan olemalla siinä, suloisen tuoksuisena, pienenä hyvänä osana mua. Se oli vielä ostanut mulle ihanan laukun... jota ihastelin joskus aiemmin (kuvaa alempana)
Ihan hassua. En edes muistanut kuinka hyvältä tuntuu olla sen kanssa. Kuinka kokonaiselta. No sitten se oli viemässä mua syömään. Thaimaalaista, ja voi ette arvaa miten mä rakastan thai-ruokaa ! Vastustamatonta... mutta mä voitin kiusauksen ja sanoin ettei ole nälkä. Ei mulla oikeastaan ollutkaan.
Kotona tyrkytettiin pitsaa, suolakeksejä, sämpylää... "hyi ei tee yhtään mieli..."

Syöty ~ n. 750 kcal (mysliä ja yogurttia, wok vihanneksia ja kanaa, kevyt jätskiä, EDiä ja pari siivua kalkkunaleikettä...)
Liikuttu ~ n. -650kcal (2 h manskuilla tanssimassa)

Huomenna aamupaino. Jännittää vähän, taino paljo... älä ole yli 55, älä ole yli 55... ei saa olla !

Hyi älkää katsoko mun norsun jalkoja !!

Ja toi käsi... miten se voi levitä noin...

MUTTA SE LAUKKU ♥ (klikkaa isommaksi)

honestly, would you even notice if i just disappear

Tää päivä on koostunut pienistä mitättömistä asioista.
Kuten spagethista vessanpöntön pohjalla, valion kevyt jäätelöstä ja posliiniveitsestä tanssimassa pitkin käsivartta, Ryutaron käheän samettisesta äänestä ja ihmeellisen ihanasta mielikuvitusmaailmasta sohvan päädyssä.
Jättäkää mut vaan yksin kotiin. Enkö mä oikeesti yhtä päivää pysty pitämään itteäni kasassa ? 
Sitten kun ne tulee takasin alkaa kauhea ylistys. Siskostani. Kuinka se kohta haetaan Milanoon malliksi, kuinka pitkälle se vielä pääsee opiskeluissa ym. Seison vaivaantuneena vieressä ja hankaan villasukkaa toiseen. Pääni sisällä kaikuvat epävarmat huudot "Kyllä mä vielä näytän teille, kyllä mustaki on johonkin!"

Syöty kyllä on... 700 kcal. En tiedä paljon siitä loppujen lopuksi sisällä pysyi ja paljon kulutin hyppimällä ties kuinka kauan ympäri taloa. No ei kai sillä väliä.

Matikkaa laskettu tasan 2 ensimmäistä tehtävää koko kirjasta eli huomiselta(kaan) kokeelta ei voi suurempaa menestystarinaa odottaa.

Alkaisi nyt vaan se dietti niin saisin edes jotain järjestystä tähän sekamelskaan.