la femme chocolat

HAHAHAHAHAH en voi muutakun nauraa.
Aamulla herään 5 vaille 7 kun äiti raivoaa
"MIKSET OLE JO HEREILLÄ SÄ MYÖHÄSTYT TAAS"
"mmm... kello ei oo vielä soinut..."
"NYT YLÖS SIELTÄ!!!"
"painu vittuun!"
"seison tässä niin kauan että olet ylhäällä"
"no voi jumalauta!!"
taisin siinä raivoissani nyrkkiäkin heilauttaa... ihan pikkuisen vain. En todellakaan ole aamuihmisiä.
Skippasin aamutunnin ja käytin ajan kävelemällä keskustassa, kulutin siinä mukavasti aamupalankin.

Koulussa oli karmeaa, mutta sitten kävelin V:n kanssa kamppiin. Puhuin ihan kamalasti, en ymmärrä mikä muhun meni. V on itsekkin käynyt psykalla, itsetuhoisia ajatuksia, laihdutusta... Kerroin sille oksentelusta, no kerroin vähän kaikesta. Ja arvatkaa mitä se sanoi... "Haluisin olla noin laiha kun sä... tai en ehkä ihan noin laiha" se oli ihaninta mitä olen pitkään aikaan kuullut. Nyt luonnollisesti hävettää, mutta jotenkin ihmeellisen helpottunut olo. Joku ymmärsi mua ?
Pyörin vielä RS:n kanssa hetken ja lähdin kotiin. Äiti ei ole sanonut sanaakaan. Hahha, mököttäköön rauhassa.

Koko päivänä ei ole tehnyt mieli syödä.  Tähän mennessä kuitenkin 350 kcal (2 pientä ruisleipää tomaateilla,puuro ja mehukeittoa, mehujää, ½ banaani) siitä kulutettu 220 pitää syödä vielä 50 kcal... joku hedelmä iltapalaksi sitten.
Huomenna 600 kaloria, teen tässä juuri ruokasuunnitelmaa...

Ja kaksi uutta lukijaa, kiitos kiitos~ ja anteeksi tämmöistä järkyttävää sotkua vaan kirjoittelen....