enkä saa enkä halua enkä pysty

"Ja jos sä laihdut tosta vielä ni voit olla varma että 100 aikuista puuttuu asiaan."
"Voi herranjumala mä en oo edes alipainonen! Ja syön ihan normaalisti."
"Älä valehtele."
Taas vaihteeksi käydään tätä keskustelua ja kun multa kysytään mitä olet syönyt aivot alkavat paniikissa käydä läpi keittiön kaappeja, mitä siellä voisi ehkä mahdollisesti olla. Tää on tosi epäreilua. Mä vannon, että oon täysin terveessä painossa. Sellasessa, että mulla on varaa laihduttaa vielä vaikka 10 kiloa, enemmänkin ja sitten joidenkin (äidin) pitää puuttua tähän, tulla suurentelemaan pikkupikkuasioita, pilata kaikki. Mutta mä olen valmis taistelemaan tän puolesta kunnes kuolema meidät erottaa. Mitä ?

En saanut syödä sipulikeittoa vaan jouduin ottamaan ite tekemääni kermalohta ja kasviksia jotka hymyillen paistoin rasvassa ajatellen, että nyt en ainakaan voi koskea näihin, antaa noiden vaan mussuttaa tyytyväisenä. 
Tänään siis 375 kcal... vaikka nekin taisi tulla ulos.
Kulutettu lenkillä -210 kcal
(mulla olis vielä viikko liikuntakieltoa mutta who cares)

Eilen illalla tapahtu jotain aika outoa. Jostain syystä mun elimistö on päättänyt ruveta hankalaks vaikken oo vielä lähelläkään tavotteita ja se mua vähän huolestuttaakin... mitä sitten kun oon 10 kiloa laihempi, mitä se sitten sanoo? 
Oksensin kaiken päivällä syömäni, vahingossa, sormia käyttämättä. Epämääräistä sotkua vaalealla parketilla. Äiti ravaa huoneeseen ja mä hajoan ja olen surkeampi kuin haluaisin kenenkään näkevän, itken etten tiedä miksi niin kävi. Miksen mä ole vahvempi ? Mitä pelleilyä tää tämmönen nyt yhtäkkiä on olevinaan ??
Vielä järjettömämpää tästä tekee sen, että eilenhän mä söin ihan paljon. Ja taidankin olla itse se joka suurentelee asioita.

Yöllä en saanut unta. Selasin puhelimen osoitekirjaa edestakaisin itkukurkussa ja mietin kenelle voisin soittaa keskellä yötä, kertoa miten huono mun on olla, että mä taidan vähän pelätä. Ei ketään. En voi hertättää ketään ja huolestuttaa turhaan, koska eihän tässä nyt oikeastaan oo mitään mistä huolestua. Oon vaan itsesäälissä kieriskelevä idiootti ja kaikki on mun omaa syytä.
Nukahdin kolmelta jouluvalojen himmeässä loisteessa.

Nyt vähän aikaa sitten söin ruisleivän kalkkunaleikkeellä ja kurkulla(80 kcal)ja yritän kohta pian päästä lähtemään kouluun. Ajattelin, että no menen toiselle tunnille... no kolmannelle ja nyt kello tulee 11 ja taidankin mennä vasta neljännelle. Iltapäivällä mun on tarkotus nähdä paria kaveria, mennä salille, en vielä tiedä jaksanko kumpaakaan.